- joulukuuta 2023 jälkeen kaikkien viinien, joita ei ole tuotettu ennen kyseistä päivää, on sisällettävä tiedot ainesosista, allergeeneista, energiasta ja ravintoarvoista asetuksen (EU) 2021/2117 mukaisesti.
Vaatimusten vastaiset viinit on poistettava markkinoilta, ja lain mukaan niille voidaan määrätä myös seuraamuksia. Katso asetus (EU) 1306/2013, IV luku, 89 artikla.
Mitä energia siis on ja miten se lasketaan
Energian määritelmä viinissä:
Viinin energia-arvo ilmaistaan yleensä palamislämpönä tunnetulla termillä. Palamislämpö määritellään lämpömääräksi kaloreina, joka vapautuu, kun viinin massayksikkö palaa kokonaan ilman tai hapen ylimäärässä tietyissä vakio-olosuhteissa. Palamislämpö riippuu viinin luonteesta sekä viinissä olevan alkoholin, orgaanisten happojen, hiilihydraattien ja polyolien suhteellisista osuuksista (rasvaa ja proteiinia viinissä on vähäpätöisesti tai ei lainkaan). Se ilmaistaan yleensä kilokaloreina, ja vakiomassa on 100 ml.
Energian yksikkö
Viinin energia-arvo voidaan ilmaista kilokaloreina (kcal) tai kilojouleina (kJ).
Kilokalori
Yksi kilokalori on lämpömäärä, joka tarvitaan nostamaan 1 kg veden lämpötilaa 1 °C. Se on tuhatkertainen fysikaalisissa mittauksissa käytettyyn pieneen kaloriin nähden.
Kilojoule
Yksi kilokalori vastaa 4,186 kilojoulea. Tuhat kilokaloria vastaa siten 4,186 × 10³ kilojoulea eli 4,186 megajoulea.
Mitkä parametrit on otettava huomioon viinin energia-arvon tarkassa laskemisessa
Jotta olisimme tarkkoja ja saisimme luotua tarkan energialaskurin, on tarkasteltava viinin pääasiallisia osatekijöitä, jotka vapauttavat energiaa ruoansulatuksessa.
Etanoli
Se on ylivoimaisesti tärkein tekijä viinin energian laskennassa. Viinien alkoholipitoisuus on tyypillisesti keskimäärin 12–13,5 % tilavuudesta, mikä tuo 66–75 kcal/100 ml (alkoholi painaa 0,789 g/ml ja antaa 7 kcal grammaa kohden).
Hiilihydraatit
Yksinkertaisuuden vuoksi viinin hiilihydraatit ovat kaikki alkoholikäymisen jälkeen jäljelle jäävät sokerit.
Tyypillisissä kuivissa viineissä on 1–5 g/l jäännössokeria, mikä vastaa 0,4–2 kcal/100 ml. Makea viini, jossa on 130 g/l jäännössokeria, saa sokeristaan kuitenkin 52 kcal/100 ml.
Orgaaniset hapot
Viinien hallitsevat kiinteät hapot ovat viinihappo, omenahappo, sitruunahappo ja meripihkahappo. Niiden pitoisuudet viinissä voivat vaihdella suuresti, mutta yleensä voidaan odottaa 1 000–4 000 mg/l viinihappoa, 0–8 000 mg/l omenahappoa, 0–500 mg/l sitruunahappoa ja 500–2 000 mg/l meripihkahappoa. Kaikki nämä hapot ovat peräisin rypäleistä lukuun ottamatta meripihkahappoa, jota hiiva tuottaa käymisprosessin aikana. Osa viineistä käy omenamaitohappokäymisen (bakteerikäymisen), jossa omenahappo muuttuu maitohapoksi. Rypäleet sisältävät myös askorbiinihappoa (C-vitamiinia), mutta se häviää käymisen aikana.
Vaikka nämä hapot ovat erittäin tärkeitä viinin mausta ja tasapainosta, niillä on vain pieni rooli energialaskennassa. Tyypillinen viini, jonka kokonaishappopitoisuus (TA) on 7 g/l, tuo 2,1 kcal/100 ml.
Polyolit
Ne ovat erityinen sokerialkoholien ryhmä. Viinissä polyolit ovat peräisin hiivasta alkoholikäymisen aikana. Viinin tärkein polyoli on glyseroli, ja kun sen tuotanto loppuu, muodostuu D-arabitolia, D-sorbitolia ja D-mannitolia.
Käymisolosuhteista riippuen polyolit voivat vaihdella 4 g/l:sta yli 20 g/l:aan, kun rypäleisiin on tarttunut Botrytis.
Keskimääräinen arvo 7 g/l on hyväksytty arvo tavalliselle viinille. Polyoleilla on vähäinen vaikutus viinin kokonaiskaloreihin. Jopa 20 g/l:n pitoisuudessa ne tuovat vain 4,8 kcal/100 ml.
Entä rasva, proteiini ja suola?
Tällä hetkellä rasvan, proteiinin ja suolan määrä on pakko näyttää EU:n uusien viinietikettivaatimusten noudattamiseksi. Todellisuudessa nämä arvot ovat NOLLA 99 %:ssa kaikista viineistä, mutta meidän on silti näytettävä nämä nollat tai alhaiset määrät.
Proteiini
Proteiini reagoi punaviineissä tanniinin kanssa, eikä sitä siksi ole. Valkoviineissä viinintekijät kirkastavat viinin poistaakseen ylimääräisen proteiinin ja välttääkseen ei-toivotun sameuden pullossa.
Rasva
Viinissä ei ole rasvaa, koska se valmistetaan rypäleistä, jotka eivät sisällä rasvaa.
Suola
Viinissä on yleensä hyvin pieni määrä suolaa (NaCl), ja useimmissa viineissä on 5–30 mg/l NaCl:a. Poikkeuksia on meren lähellä kasvatetuista rypäleistä valmistetuissa viineissä, joissa suolamäärä voi olla 50–60 mg/l, tai joillakin viinitiloilla, joilla kasteluvedessä on korkea NaCl-pitoisuus. Esimerkiksi Australiassa joidenkin viinien suolapitoisuus on noin 1 000 mg/l.
Mittasuhteiden hahmottamiseksi: ihmisen hyväksytty päivittäinen suolantarve on noin 2 300 mg/päivä.
Yhteenveto
Viinin energia-arvoa laskettaessa tärkein tekijä on viinin alkoholipitoisuus. Sokeri, hapot ja polyolit kaikki vaikuttavat laskelmaan, mutta kuivassa viinissä niillä on suhteellisen vähäinen rooli kokonaisenergia-arvossa; makeassa viinissä sokeri lisää merkittävästi. Joka tapauksessa niiden pitäisi olla osa laskelmaasi tarkkuuden vuoksi.
Toivottavasti Eurooppa tulee järkiinsä ja poistaa tuottajilta vaatimuksen näyttää viinien rasva- ja proteiinipitoisuus. Myös suolan osalta vaatimus voitaisiin tarkistaa useimmille viineille, kun otetaan huomioon tavallisessa viinissä olevan määrän vähäisyys.
Miten PinotQR hoitaa energialaskelmat?
E-tarraratkaisussamme on helppo ja automaattinen laskuri, joten sinun tarvitsee syöttää vain alkoholi, jäännössokeri ja orgaaninen happo (TA) kullekin viinille, ja me hoidamme loput.
Annamme sinun kuitenkin ohittaa muut kuusi arvoa, jos viinisi on hieman erikoinen! Joka tapauksessa palvelumme tarjoaa nopean ja kivuttoman prosessin e-tarrojesi hallintaan.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä viinin energia-arvojen laskemisesta, älä epäröi lähettää meille viestiä.
